Suomen kieli ennen ja nyt

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin suomen kieli sai alkunsa, mutta se eli lähinnä puhuttuina murteina vuoteen 1540, jolloin ensimmäiset suomenkieliset kirjat syntyivät. Kirjakieltä ei siis vielä ollut, mutta sen syntyyn johtaneen kehityksen katsotaan alkaneen tällöin. Koska Turku oli tuolloin Suomen pääkaupunki ja henkisen elämän keskus, tuli länsimurteista yleiskielen perusta.

Suomen nykyinen kirjakieli on pian 500 vuotta jatkuneen tietoisen kehittelyn tulosta. Suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden isänä pidetään Mikael Agricolaa, jonka oikeinkirjoitus perustui latinan, saksan ja ruotsin esikuviin. Hänen suomennoksensa Uudesta Testamentista ilmestyi vuonna 1548. Esipuheessaan hän kirjoitti seuraavasti: ’Älköön siis tämän kirjan lukija sitä pahaksi ottako, jos tässä äsken aletussa suomen kielen tulkituksessa jotakin osaa on eksyttyä, outoa ja kamalaa eli uudestipantua. Sillä mikään ei ole aloitettaessa täydellistä.’

1800-luvun alussa suomi oli vielä kehittymätön ja lähestulkoon pelkästään rahvaan käytössä ollut kieli. Vaatimukset itämurteiden sisällyttämiseksi kirjasuomeen voimistuivat.Seitsemän_veljestä Kiistely päätyi kompromissiin Elias Lönnrotin ansioista, jota pidetäänkin suomen kielen merkittävänä uudistajana. Hän kokosi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren. Hän kulki runonkeruumatkoilla maakunnissa ja jäsensi saamiaan tarinoita isommaksi kokonaisuudeksi. Lönnrot uskoi kansanrunojen tapahtumien olleen todellisia historiallisia tapahtumia, joiden sisältö oli sukupolvien saatossa säilynyt samana, muoto oli vain muuttunut.

Kalevalan julkaisun jälkeen syntyi Suomessa valtaisa innostus suomen kieleen ja sen kehittämiseen. Vuonna 1863 Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, joka merkitsi suurta parannusta suomen kielen asemaan. Asetuksessa säädettiin, että suomen kielellä oli Suomessa samat oikeudet kuin ruotsillakin. Näin suomesta tuli maan virallinen kieli ja sitä alettiin vastedes käyttää kaikissa valtion virastoissa.

1800-luvun lopulla oli Suomessa jo olemassa suomenkielinen koululaitos, sanomalehdistö, kaunokirjallisuus ja teatteri. Suomi ei ollut enää vain rahvaan kieli vaan sitä puhuttiin sivistyskodeissakin. Ja kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, suomen kielen asema maassamme oli jo niin vahva, että vuoden 1919 hallitusmuodolla pyrittiin takaamaan pikemmin ruotsinkielisten kuin suomenkielisten asema.

Maailma muuttuu jatkuvasti ja kielen tulee muuttua sen mukana. Lainasanoja suomen kielen otetaan yhä muista kielistä. Smoothie ja play-offit tulevat englannista, kun taas aspiriini ja plankton ovat saksalaisperäisiä. Komposti on lainattu ruotsista, mutta kompostori on uudissana, joka tarkoittaa kompostin tekijää ja se on johdettu kompostista. Suomen kieleen uudet ilmaisut kotiutuvat pikkuhiljaa, julkisin varoin ylläpidetty Kielitoimisto lähinnä hoitaa suomen kieltä eikä se voi aktiivisesti puuttua kielen kehitykseen. Valtaa sillä on lähinnä suositusten antajana.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *