Suomen kielen tulevaisuus

Maailma muuttuu koko ajan ja kielen tulee muuttua sen mukana. Suomen nykyinen kirjakieli on pitkän kehittelyn tulosta, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1540, jolloin ensimmäiset suomenkieliset kirjat syntyivät. Alkuunsa suomen kieli perustui pitkälti puhuttujen länsimurteiden varaan, sillä olihan Turku silloinen Suomen pääkaupunki. Elias Lönnrotin kokoama Kalevala vuodelta 1835 sisällytti suomen kieleen myös itämurteita, joita vaadittiin osaksi suomen kieltä tuolloin kyteneessä kielikiistassa. Näistä ajoista on tultu pitkä matka nykytilanteeseen, jossa suomen kieli kohtaa aivan uudenlaisia haasteita. Suomen perustuslain mukaan äidinkieli on jokaisen perusoikeus. Tämä koskee myös maahanmuuttajia. Mutta oman äidinkielensä lisäksi heidän tulisi saada myös suomen kielen opetusta. Myös vierasperäiset lainasanat kotiutuvat edelleen suomen kieleen, joten suomen kielellä riittää tulevaisuudessa haasteita.

Äidinkielen oppimisen uusia painotuksia

Uuden opetusohjelman mukaan kaunokirjoitusta ei enää opeteta kouluissa. Sen on katsottu olevan tarpeetonta ajatellen tulevaisuuden vaatimuksia, joissa käsinkirjoitettua tekstiä tuotetaan vähemmän kuin ennen. Emme kirjoita Mikael Agricolan tavoin käsin enää koristeellista fraktuuratekstiä, vaan tällä hetkellä opetuksen painopisteet keskittyvät tekstinkäsittelyohjelmien valjastamiseen kirjoittamisessa ja äidinkielen opetuksessa, sekä muutenkin tietokonepohjaiseen tiedonhankintaan. Tämä on toisaalta harmillista, sillä onhan käsiala osa ihmisen persoonaa. Käsiala on ollut jopa tutkimuskohteena tieteenalassa nimeltä grafologia. Toisekseen kaunokirjoituksen opettelu tukee myös muita hienomotorisia käden taitoja. Ja olisihan opettajien ja vanhempien hienoa nähdä lapsen koukeroisten harakanvarpaiden muuttuminen kauniiksi ja sulavaksi kaunokirjoitukseksi. Mutta maailma muuttuu tässäkin asiassa. Uusi opetusohjelma on tuonut muutenkin joustavuutta esimerkiksi suomen kielen kielioppisääntöjen oppimiseen.

Suomen kieliopin tavoitteet ja maahanmuuttajien suomenkielen opetuksen tavoitteet

Tänä päivänä kouluopetus painottaa toiminnallisuutta ja joustavutta. Suomenkielinen äidinkielen opetus perustuu myös ajatukseen, että kieli ja se miten puhumme, on meille jokaiselle tunnepohjainen asia ja se kertoo paljon meidän persoonallisuudestamme. Tämän johdosta kieliopin opetus pyrkii antamaan välineitä kielen ilmiöiden ymmärtämiseen, eikä itse kieliopin pänttäämiseen. Kieliopin tulisi siis edistää kielenkäytön taitoja. Toki kouluissakin tiedetään, että oman äidinkielen hallinta ja viestintätaidot ovat edellytyksenä työpaikan saamiselle. Monet törmäävät työssään erilaisten raporttien ja muistioiden kirjoittamiseen, jolloin kieliopin hallinta nousee tärkeäksi. Tulevaisuuden työpaikoista kilpailevat myös nykyisten maahanmuuttajien lapset, joiden kaksikielisyys voi nousta kovaksi valtiksi työelämään pyrkimisessä. Ja näitä taitoja pyritään ottamaan huomioon myös uudessa opetussuunnitelmassa, jossa tavoitteena on maahanmuuttajien toiminnallinen kaksikielisyys.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *