Ääntäminen – avain kommunikaatioon

Jatkamme postaussarjassamme kieleen liittyvien aiheiden käsittelyä. Monilla vieraiden kielten tai suomi vieraana kielenä opiskelijoille ääntäminen tuntuu suurelta haasteelta. Olemme kaikki varmasti nauraneet televisiossa rallikuskien englannille. Sen lisäksi ulkomaalaisten ravintolatyöntekijöiden puutteellinen suomen kieli on ollut monen hupailuohjelman kohde.

Vaikka puutteellinen ääntäminen aiheuttaa huvittuneisuutta, kielen opiskelussa oikeaan ääntämiseen kiinnitetään harvoin sen ansaitsemaa huomiota. Toisaalta usein opiskelijat eivät vaivaudu oppimaan oikeaa ääntämystä, sillä he kokevat sen aikaa vievänä tai pelkästään toisarvoisena. Usein ajatellaan, että kunhan vain tulee jotenkin ymmärretyksi ääntämisellä tai oikealla korostuksella ei ole merkitystä. Seuraavassa paneudumme kuitenkin siihen, mitä ääntäminen oikeastaan on, miksi se on vaikeaa ja miksi sen hallitseminen on tärkeää esimerkiksi matkustaessa ulkomailla.

Miksi meillä on vieraskielinen korostus?
Vastaus luonnollisesti on eri kielten eri äännejärjestelmät. Jokainen, joka on ikinä yrittänyt puhua kieltä, joka poikkeaa huomattavasti omasta äidinkielestä, tietää kuinka haastava toisen kielten äänteiden tuottaminen on. Jokainen kieli koostuu pienistä äänielementeistä (eli foneemeista), jotka yhdessä muodostavat jokaisen kielen ainutlaatuisen ääntämistavan ja kielelle tyypillisen nuotin. Kaikkia äänteitä ei myöskään luonnollisesti ole kaikissa kielissä. Esimerkiksi japanilaisten on vaikea erottaa suomalaisen r:n ja l:n eroa, sillä heidän kielessään on vain yksi äänne, joka sijoittuu näiden kahden äänteen välille. Samoin suomalaisten voi olla vaikea kuulla eroa venäjän eri suhuäänteissä, joita on peräti seitsemän, sillä suomalaiset ovat tottuneet vain yhteen suhuäänteeseen. Suomessa sanan merkitys ei muutu, jos henkilö vahingossa käyttää eri tyyppisiä suhuäänteitä ja sanoo esimerkiksi salmiakin sijasta shalmiakki tai zalmiakki.

Miksi ääntää oikein?
Hieman lannistava tieto kaikille vieraiden kielten opiskelijoille on, että kun ihminen on ylittänyt kielen oppimisen herkkyysvaiheen eli varhaislapsuuden, toisen kielen täydellinen haltuunotto on lähes mahdotonta. Esimerkiksi aikuisena espanjaa oppineella suomalaisella tai amerikkalaisella on lähes aina pieni vieras korostus, olipa hän asunnut espanjankielisessä maassa kuinka kauan tahansa. Tämä ei ole silti syy heittää hanskoja tiskiin ääntämisen kanssa tai pitää oikean korostuksen oppimista toisarvoisena. Jos opit ääntämään vierasta kieltä ilman korostusta, se on jo sinänsä suuri saavutus, joka kertoo sinnikkyydestä. Tässä kuitenkin joitakin muita syitä, joita et ole ehkä tullut ajatelleeksi.

Ensinnäkin ääntäminen kehittää tekniikan tajua ja loogista ajattelukykyä. Ääntämistä opiskelevan on opiskeltava foneettisia merkkejä, jotka kertovat tarkasti pienenkin äänteen vivahteen. Kun näitä oppii lukemaan ja ymmärtää äänteiden keskinäisen suhteen ja äänteen tuottotavan suussa ja äänihuulissa, on jo saavuttanut uudenlaisen ymmärryksen ääntämisestä. Toinen syy on tietenkin ulkomailla matkustaminen tai työskentely. Sinua kunnioitetaan ja sinut otetaan vastaan pätevänä ja joukkoon kuuluvana kun puhut kieltä lähes ilman korostusta, kuten paikalliset. Kiinnostaako ulkomaanmatkailu? Sinulla on mahdollisuus saada bonus bet365:lle suomessa ja voittaa rahaa.

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *