Kieliopin tärkeydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta

Kielioppi eli grammatiikka on lähtöisin antiikista. Siellä sille oli kaksi tehtävää, ensinnä selittää parhaiden kirjoittajien kieltä muunkielisille ja myöhemmin yleispätevä inhimillisen ajattelun kuvaus. Alkujaan se oli siis sekä kielen opetusoppi että filosofia, joka tavoitteli kaikille kielille yhteisten ominaisuuksien kuvaamista.

 

Vuonna 1880 Emil Nestor Setälä oli vain 16-vuotias koululainen, kun hänen kielioppi- kirjansa nimeltä Suomen kielen lauseoppi julkaistiin. Setälän kirjassa oli vain 54 sivua, muuta siitä tuli vuosikymmeniksi koulujen ja yliopistojen oppikirja ja oikean suomen käytön symboli. Käytännössä se oli monelle silkkaa pakkopullaa ja lukuisten painajaisten vakituinen aihe, kun piti päntätä yötä myöden kielioppiterminologiaa ja lauseenjäsennystä, joilla ei tuntunut olevan mitään tekemistä oikean elämän ja kielenkäytön kanssa.

 

Tästä Setälän kieliopin ulkoa pänttäämisestä on sittemmin luovuttu peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Nykyään koulussa kieliopin opetuksella pyritään parhaimmillaan antamaan oppilaille välineitä kielen ilmiöiden erittelemiseen. Kieliopin opiskelun pitäisi edistää kielenkäytön taitoja, ei kahlita niitä. Tietysti sekä yleiskieltä ja kirjakielen sääntöjä ja normeja täytyy opettaa, mutta opetuksen tulisi lähteä oppilaiden omasta kielestä.Kieliopin tärkeydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta 22

 

Kielioppi sinällään tarkoittaa vain kielen toimintaa säänteleviä sääntöjä. Kieli on jokaiselle emotionaalinen asia ja kouluissa opetusta onkin viety pois terminologiasta ja pänttäämisestä kohti hyvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen oppimista Tämän huono puoli on se, että monet oppijat näkevät kieliopin ja sen terminologian kielestä täysin ulkopuolisen asiana.

 

Meille jokaiselle kieli ja miten sitä puhumme, on tunnepohjainen asia, se kumpuaa suoraan meidän persoonallisuudestamme. Siksi kielenkäyttöön liittyviä asioita olisi lähestyttävä hienovaraisesti ja ymmärtää myös intentio puhujan sanojen takana. Kieli ja kielenkäyttö, jopa eri sanojen merkitykset muuttuvat jatkuvasti ja myös me muutumme. Kun internet ja netistä ostaminen olivat vasta alullaan, sanottiin esimerkiksi, ”ostin kengät internetin kautta”. Nykyisin riittää vain tokaisu ”ostin kengät netistä”. Kieli on kommunikaation väline ja kieliopin tehtävä on viime kädessä varmistaa, että kaikki ymmärtävät toisiaan.

 

Työelämään siirryttäessä erityisesti kielioppisäännöt olisi kuitenkin hyvä osata, sillä kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Oman äidinkielen joustava hallinta sekä monipuolisten vieraiden kielten taito on usein edellytys työpaikan saamiselle ja pitämiselle. Kieltä on osattava käyttää sekä suullisesti että kirjallisesti. Työnantajaa on vaikea vakuuttaa omasta ammattitaidosta, jos hakemus on täynnä yhdyssanavirheitä. Moni huomaakin työelämään tullessaan tai työtehtäviä vaihtaessaan äidinkielentaitonsa puutteet joutuessaan kirjoittamaan raportteja, esitteitä ja muistiota. Kieltä on osattava käyttää myös monipuolisesti eri tilanteissa, ottaen huomioon tilanteiden eri vivahteet. Sekä ammattikohtainen kieli, ammattislangi tai jargon pitää hallita että myös osata selittää asiat kansantajuisesti suurelle yleisölle.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *